Tuunattu vitriinikaappi

Juhannuksen  jälkeen suven arktinen ankeus otti meidän perheessä sen verran koville, että tiesin itselleni ainoan oikean lääkkeen sääahdistukseen: suti käteen. Uskon vakaasti, että maalarilla ei voi olla stressiä eikä ahdinkoa, koska siveltimen kosketus maalaa niin maalattava pintaa kuin maalarin sielua. Sutiterapia onkin tälläisen keittiöpsykologin tulevaisuuden lanseeraama lyhyt-terapia muoto.
Asiaan. Olohuoneen vitriiniin nuhraantunut olemus oli jo jonkin aikaa ottanut enemmän tai vähemmän silmään. Tosiasiassa olisin halunnut vaihtaa astiahulluna koko vitriinin reilusti isompaan, mutta maltoin kuitenkin mieleni ja lähdin päivittämään vanhaa kaappia.


Ensin pesin maalattavat pinnat kevyesti ja sen jälkeen rikoin maalattava pintaa hieman hiekkapaperilla, jotta maali tarttuisi paremmin. Hiekkapaperilla karkeus oli p180 eli aika hienoa.


Pinnat maalasin kolmeen kertaan Tikkurilan Helmi puolihimmeällä kalustemaalilla. Onneksi se on vesiohenteista, niin sain turhan liki maalattavaa pintaa zoomaillessani hiuksiin tarttuneet maaliläiskät pestyä suht helposti. Pisin vaihehan koko hommassa oli odottaa rauhassa maalin kuivumista...

Siinä onkin sopivasti aikaa etsiä vitriiniin uusia vetimiä ja ne löytyvätkin ihanilta www.countrybymail.fi sivuilta.


Nyt vain ongelmana on se, että ruuvit ovat turhan pitkät ja etsinnässä on lyhyemmät, vaan yhtä toimivat ruuvit. Lasiovet tulevat vielä saamaan pienet ruudukot, jahka löydän tarpeeksi kapeaa ripa, joista ne askarrella.
Kaappi on siis yhä vaiheessa, ja jatkan sitä heti, kun sade alkaa taas ärsyttämään. Sitä ennen nautitaan auringosta ja lämmöstä!

Kommentit

Suositut tekstit